Voiko vaatteet itse tekemällä säästää rahaa?

Tätä kysytään aina välillä. Monilla onkin ajatus, että tekemällä itse vaatteeni, säästän myös kuluissa. Oma ajatus on kuitenkin ollut, sen tarkempaa laskelmaa tekemättä, että enemmän menee rahaa materiaalihankintoihin kuin mitä käyttäisin vaateostoksiin. Tähän vaikuttaa kuitenkin enemmän tekemisen ilo ja halu kokeilla uusia asioita kuin pelkkä vaatteiden tarve, "Osaisinkohan tehdä tuollaisen?"

Säästääkö rahaa, riippuu myös paljon, mistä vaatteensa ostaa eli mihin aiheituneita kuluja vertaa. Yleisesti ottaen laadukkaat kankaat, materiaalit ja langat tulevat helposti maksamaan ns. perusvaatteiden hinnan. Tietenkin, itse tehty vaate on laadukkaampi ja omaperäisempi kuin sieltä joka-miehen-kaupasta hankittu. Toisin sanoen, jos ostan laadukkaat materiaalit (kankaat, resori, vetoketjun, nyörit) huppariin, kuluja kertyy esim. 40-50€, jolla saa jo kaupastakin oikein hyvän hupparin.

Aloin kuitenkin pohtimaan, että pitäisihän sitä pystyä säästämään rahaa, kun kerran vaatteen valmistuksesta jää pois työntekijän palkat ja monta muuta prosessi-, kuljetus- ja kaupallista vaihetta. Vai onko niin, että käsityön harrastamisesta on tehty / on tullut trendikäs (?) "väline- ja materiaaliharrastus", kuten kalastuksesta tai golfista, ja näin luotetaan harrastajien palavaan haluun tehdä itse, jolloin kustannukset eivät ole se ensimmäinen prioriteetti.

Kyllähän sitä säästämäänkin pystyy, olenhan itsekin suuri kangaspalalaarien ja lanka-alekorien pönkijä. Oikeastaan valtaosa hankinnoistani löytyykin juuri tällä tavalla, ongelmana on vain, että löytöjä on usein enemmän kuin mitä vaatteita ehtii valmistumaan :) .

Oikeastaan koko tämä pohdinta lähti siitä, kun minun oli hankittava itselleni juoksushortsit hellekeleille. Menin lähimpään urheiluliikkeeseen ja löysin valikoiman shortseja, joiden hinta oli alk. 30 €. En pystynyt tekemään ostosta, vaan kävin lähinnä läpi mielessäni kangaskaappini sisältöä. Kotiin päästyäni otin aiemmista legginsseistä ylijääneen kangaspalan ja samaisen kaavan, jonka mukaan leikkelin vain shortsiversion. Aikaa kului ehkä tunti ja rahaa ei yhtään.

Tämän jälkeen innostuin pohtimaan tarkemmin, kuinka hyödyntää jämäkangaspaloja aiempaa paremmin. Kokeilin Nosh:n lippapipon kaavaa, johon käytin kesämekkoni pöllökangasta ja vuoriksi yksiväristen trikoiden jämiä. Lippaan kovikkeeksi tukikangasta ja parikerrosta farkkua, jämistä tietenkin :) .

Jo pitkään oli houkuttanut ajatus tehdä itse alushousuja, ja päätin kokeilla sitäkin jämien kulutusvimmassani. Parit oikein käyttökelpoiset "Black Horset" valmistuivatkin :D .

Jos olinkin alunperin laskenut, että saisin tekemäni vaatteet tai neuleet kaupasta samantyylisen vaatteen suht samalla hinnalla, nämä jämäkankaista tehdyt "ekstrat" mahdollistavat säästöjen syntymisen, eli minimoimalla hukkapalat. Tämä sama ajatushan se vallitsee teollisen valmistuksen puolella, ja onkin hieman helpompaa massavalmistuksessa kuin yksittäisten vaatteiden.