Trashion is fashion

Ensinnäkin, suuri kiitos mielenkiinnostanne blogiani ja edellistä postausta kohtaan. Vierailijamäärä täällä oli ennätyksellinen, erityisesti yhden päivän aikana, jolloin kävijöitä oli 723 kpl! Olen häkeltynyt!

Sitten päivän aiheeseen: Trashion korvakorut! Trashion sanahan tulee sanoista trash ja fashion, daa-a. Trashion tuntuu olevan IN, ainakin, jos edellisiin itsenäisyyspäivän linnan juhliin kiinnitti enemmän huomiota, trashionista puhuttiin paljon. Onko trashion aina fashionia, enpä tiedä, mutta siitä se ajatus kuitenkin lähti - pikkujouluhuumassa, viime vuoden loppupuolella ja varmasti vaikutteina myös koko trashion hypetys. Tällä kertaa pikkujouluhuumalla ei tarkoiteta niitä etukäteisvalmisteluja, vaan nimenomaan niitä jälkimaininkeja :). Eli Sangre de Toro -korvakorut

Note to myself: sukkalanka on syystä sukkalanka

Aivan, kyllähän sen jo tiesin, että sukkalanka sisältää vähintään 10 % polyamidia, jotta lanka kestäisi sukkana kovassa käytössä. Entäs sitten, kun kiinnostavassa sukkaohjeessa käytetään mielenkiintoista lankaa, joka sattuu olemaan 100 % villaa? Note to myself: Ei, älä käytä sitä!

Tein Dropsin Alaska langasta saman nimisellä ohjeella itselleni Alaska -kotisukat noin 2,5 vuotta sitten. Ensimmäiset villasukat olen tehny noin 20 vuotta sitten. Nyt nämä Alaska-sukat ovat ensimmäiset puhki kuluneet sukat, vaikka niitä on käytetty vain silloin tällöin kotona hipsutellessa. Mielestäni tällä käyttömäärällä, käyttöikä olisi liian lyhyt, jos sukat pitää heittää pois, joten päätin ryhtyä ihan oikeasti parsimaan :).

Ennen

 Jälkeen :)

"Nyt on kyllä niin mummojen hommia" totesi puoliso :). Ehkä musta vielä joskus isona tulee mummo :D

LP-levykulhot

Tänään oli uuni lämpimänä, mutta tuloksena ei ollut herkullista ja hyvän tuoksuista vaan kierrätettyä ja muodokasta :). Päivän phjelmaksi muodostui LP-levyjen muokkaus "aaltokulhoiksi", jota olin haaveillut ja suunnitellut tekeväni jo jonkin aikaa.

Pussukka ja pussukan pussukka

Voihan pussukanpussukanpussukka, mutta tulipahan valmiiksi. Työn alla on ollut kaksi pussukkaa, jotka molemmat vaati aikansa valmistuakseen.

 

Ensimmäinen pussukka on aloitettu jo vuosi sitten, lokakuussa 2012. Pussukka on tehty tunisialaisella virkkauksella (Ohje Ravelrysta) Novitan Isoveli-langasta 5,5 mm kaksipäisellä koukulla. Lankaa kului arviolta n. 150 g.

 

Vetoketju on kierrtystuote joskus parilla eurolla kirpparilta ostamastani laukusta, jonka pistin osiksi ja otin talteen vain kahvat ja vetoketjun. Kahvat siitä laukusta odottavat uusiokäyttökohdettaan.

Kokeilin tekniikkaa ensimmäistä kertaa. Pussukan virkkaushan oli mukavaa ja etenikin ihan hyvää vauhtia. Syy miksi pussukka ei meinannut ottaa valmistuakseen oli yksinkertaisesti vetoketjun kiinnittäminen. Kitkuttelin sitä melkein vuoden päivät, kunnes ryhdyin työhön ja se valmistui puolessa tunnissa. Kannatti taas kitkutella viimeistelyn kanssa...

 
Mietin kovasti minkälaisia koristuksia pussukkaan pitäisi laittaa, jotain se mielestäni kaipasi. Sommittelin virkattuja kukkasia, helmiä, nappeja, mutta päädyin lopulta yksinkertaisimpaan mahdolliseen, eli punaiseen "Handmade" merkintään. Les is more tuntui toimivat tässä tapauksessa.

  

Toinen valmistunut pussukka on myös aivan ensimmäinen laatuaan. Olen keräillyt viime aikoina tölkkiklipsuja ja saanut siihen myös paljon apua ystäviltä ja työkavereilta. Kesällä lopulta aloitin klipsujen virkkailun Omakopan Klipsukukka(ro) ohjeella. Langaksi valitsin Novitan kotiväen kaksikertaisena ja virkkailin 3,5 mm koukulla. Klipsuja tähän pikkupussukkaan meni 144 kpl, eli noin kuuden kaljasalkun verran.

  

Pussukasta tuli melkoinen pallo. Taisin jälleen kerran tehdä omaan tyypilliseen tapaan aika tiukkaa virkkausta, jolloin kukkaro pysyy jämysti pallon muodossa.

Vetoketjun kiinnitys oli tässäkin työssä se hidastava tekijä. Tämäkin vetoketju on kierrätetty, joskaan en tiedä mistä on alunperin peräisin, kun niitä laitan talteen aina kun tulee vastaan. Musta helmiranneke/-kahva on peräisin toisesta vanhasta ja jo rikkoontuneesta pikkulaukusta.

Karkkipäivä

Tämä karkkipäivä oli jo parisen viikkoa sitten, eikä silloin aivan yksi karkkipussi riittänytkään. Karkkipäiviähän minulla on useinkin, mutta tämä poikkesi tavanomaisesta, sillä karkkipäivä ei ollut herkuttelun vuoksi, vaan (kuten varmaan jo arvasittekin) karkkipaperien vuoksi.

Inspiraatio iski voimakkaana ja suoraan töistä pitikin pyöräillä ostamaan kristallimuovia, Mariannepussi, Erikeeperiä ja suti. Kotoa tiesin löytyvän ainakin vanhnan lankanan, miehen vanhat, jo rikki menneet kesäsortsit, kaljakeissin pahvisen pohjan, työpaikan vanhan kangaskassin, josta oli jäljellä enää kantokahvanauhat, vanhan rikkinäisen laukun magneettikiinnityksen, vetoketjun ja metallirenkaita. Olkaimeksi arvelin sopivan jo olemassa olevista laukuista irrotettava olkain. Näitä, kun kotoa löytyi ainakin punaisena, mustana ja metalliketjuisena.

Yksi Mariannepussi olisi riitänyt hyvin läpättömään laukkuun, mutta halusin laukusta siistimmän ja saada myös vetoketjun piiloon, niin piti myös läppä laukulle tehdä. Tässä vaiheessa karkit loppuivatkin kesken, neljää karkkia vaille. Tässä vaiheessa piti ottaa puhelu miehelle kalareissulle, että tuo pussillisen punaisia Marianneja, kun kotiinpäin olisi tulossa. Lopulta laukkuun taisi kulua 48 karkkipaperia.

 

Vuoriksi vanhat kesäsortsit olivat mainiot, sillä niiden reisitaskun pystyi hyödyntämään sisätaskuna myös laukussa. Tätä tuskin olisin tässä projektissa erikseen viitsinyt alkaa värkkäämään. Vastaavasti saumat läpässä toimivat vahvikkeena magneettien alla, joten lisävahvistusta ei tarvinnut miettiä. Pohjaan leikkasin sopivan kokoisen palan pahvia kaljakeissin pahvista, joka tulee hyvin pohjaa ja auttaa laukkua pitämään muotonsa.
 

 

Lopulta laukku sai myös sinetiksi Handmade merkinän :)

Handmade

Niin karkkina :)

Sattuipa kerran - Risat vaatteet uusiokäyttöön

Sattuipa tosiaan sekin kerta, kun menin töihin farkuissa, kuluneissa, mutta vielä ehjissä, ja istuessani satulatuoliin kuului RÄTSSS.

Jep, se oli eräs perjantaiaamu ja farkut takamuksesta revenneet. Tarkistin tilanteen peilin avulla ja päätin, että päivästä selviää nekin jalassa. Säälitti kuitenkin heittää muuten hyviä housuja pois, joten kokeilin tuunata farkut uuteen uskoon. Leikkasin housut haaroista auki ja lisäsin muodostuneeseen kiilaan kangasta lahkeista. Takapuolen kohtaa piti myös lisävahvistaa ;). Ja avot, uusi kesäfarkkuhame valmis! Olen kyllä ihan tyytyväinen tulokseen.

Kuvassa housut olivat vielä uudet, myöhemmin haalistuivat pesuissa melkoisesti, joten hameessa kangas on nyt enemmän farkun väriset.